Syksyisiä kuulumisia

Heipsulivei!

Viimeaikoina on tapahtunut kaikenlaista..

Osa on ollut kivoja juttuja ja osa sitten vähän ikävempiä.
Muutama päivä takaperin kävin moikkaamassa kotona vanhempia. Palasin kotiin niin paljon paremilla fiiliksillä, kuin millä vanhempien luo olin lähtenyt. Kyllä vanhemmat ovat täysin korvaamattoman arvokkaita..  terkkuja äipälle ja iskälle.

Oli taas ihana nähdä vanhempien luona Hertta, joka on meidän perheen vauva. Hertta on rodultaan valkoinen länsiylämaan terrieri, ehkä yleisemmin sanottuna westie. Hertta ottaa kaikki niin onnellisena ja innoissaan vastaan, että sitä koiraa on vaikea olla rakastamatta. Neiti oli koko päivän meuhannut pihalla, niin oli illalla täysin uupunut päivän riennoista..

Ollaan käyty nyt muutamaan kertaan tyttöjen kanssa lenkillä, ja täälä hämeenlinnassa on kyllä todella mahtavia lenkkipolkuja. Nyt kun ei ole vielä lunta ja pääsee hyvin kulkemaan, niin aion kyllä nauttia ruskasta ja olla ulkona niin paljon kuin vain mahdollista. Suurin osa vapaa-ajasta kuluu tällä hetkellä opiskellessa, tehdessä tehtäviä tai kirjoitellessa esseitä. Mutta aina löytyy jostain aikaa käydä kävelemässä edes pieni lenkki, se auttaa paljon paremmin jaksamaan ja taas on virkeämpi olo keskittyä koulujuttuihin.

Onnellisuutta oli viime viikolla lähteä kouluun ja huomata ulkona että maa on valkoinen... sieltä se joulu pikkuhiljaa tulee. Siitä se jouluhössötys taas alkoi. Paketoin tänään jo ensimmäiset joululahjat, ehkä innostus lähti siitä että kauppoihin oli tullu jo tämän vuoden ensimmäiset paketointipaperit ja joulukortit. Ja niitähän ei mitenkään voinut vastustaa ..

Poikettiin avopuolisoni kanssa ruokakaupassa yksi ilta ja mitä löysinkään! Smurffi suklaata! Näitä herkkuja me mun veljien kanssa aina pienempinä kinuttiin kaupasta. Ja vielä näinkin monen vuoden jälkeen, ne edelleen poksu ja rätisi suussa. Kuinka voikaan onnelliseksi tulla näin pienestä jutusta..